Hampaan juurihoitoa ei tarvitse pelätä – näin hoito sujuu

Mistä tietää, että tarvitsee juurihoitoa?

Juurihoito tulee tarpeelliseksi, kun bakteerit pääsevät hampaan sisälle ja aiheuttavat ytimen tulehduksen. Tämä voi johtua esimerkiksi pitkään hoitamattomasta reiästä, tapaturman aiheuttamasta vauriosta tai hampaan halkeamasta.

Tyypillisiä merkkejä tulehduksesta ovat:

• jatkuva, sykkivä tai voimakas hammassärky

• hampaiden herkkyys kuumalle ja kylmälle

• kipu purtaessa

• turvotus ikenessä tai märkäpaise

• hampaan värimuutos, esimerkiksi tummuminen

Joskus tulehdus voi edetä vähitellen ja alkuvaiheen oireet jäävät vähäisiksi. Siksi on tärkeää hakeutua hammaslääkärin tutkimuksiin ajoissa, jos hampaassa on epäilyttävää kipua tai muita muutoksia. Mitä varhaisemmassa vaiheessa reikä hoidetaan, sitä todennäköisemmin hammas voidaan pelastaa juurihoidon avulla.

Miksi hammas juurihoidetaan?

Juurihoito joudutaan tekemään, jos hampaan ydin tulehtuu. Hammasytimen eli pulpan tulehdus johtuu yleensä liian pitkälle edenneestä karieksesta eli hampaan reikiintymisestä, jonka seurauksena hammasytimeen pääsee bakteereja. Myös hampaan lohkeaminen, kova purentarasitus tai hampaan ytimeen levinnyt parodontiitti voivat aiheuttaa tulehduksen. Tavallisin tulehduksen oire on voimakas hammassärky, mutta toisinaan tulehdus voi olla myös täysin oireeton.

Tulehduksen jatkuessa huomaamattomana pitkään, voi hampaan sisällä oleva ydinkudos mennä osittain tai kokonaan kuolioon eli nekroosiin. Jos hammasytimen tulehdusta ei juurihoideta, tulehdus voi levitä hampaan juuren ympärille ja leukaluuhun. Aina hammasta ei voi pelastaa edes juurihoidolla, vaan se täytyy kokonaan poistaa.

Mitkä ovat kuolleen hampaan oireet?

Kuollut hammas voi olla vaikea tunnistaa, sillä oireet vaihtelevat paljon ja joskus niitä ei ole lainkaan. Tyypillisiä merkkejä ovat kuitenkin:

• Kipu ja arkuus: Epämukavuus erityisesti purressa tai hampaan joutuessa kovalle paineelle.

• Ikenen muutokset: Kuolleen hampaan ympärillä voi esiintyä punoitusta, turvotusta tai tulehdusta.

• Pahanhajuinen hengitys: Hampaan sisäinen infektio voi aiheuttaa jatkuvaa pahanhajuisuutta.

• Herkkyys: Kuollut hammas saattaa reagoida normaalia herkemmin lämpöön ja kylmään.

• Värimuutos: Hammas voi tummua tai näyttää selvästi erilaiselta kuin viereiset hampaat.

• Purukyvyn heikkeneminen: Joissain tapauksissa hampaalla pureskelu voi tuntua hankalalta.

On tärkeää muistaa, että osa kuolleista hampaista on täysin oireettomia. Säännölliset hammaslääkärikäynnit auttavat havaitsemaan ongelmat ajoissa ja ehkäisemään vakavampia seurauksia.

Miten kuolleen hampaan juurihoito tapahtuu?

Kuollutta hammasta voidaan hoitaa useilla tavoilla. Tavallisin menetelmä on juurihoito, jossa kuollut kudos poistetaan ja hampaan juurikanavat puhdistetaan huolellisesti. Sen jälkeen hammas täytetään ja usein vahvistetaan kruunulla. Jos hammas on kuitenkin liian vaurioitunut, juurihoito ei välttämättä onnistu ja hammas joudutaan poistamaan. Poistetun hampaan tilalle voidaan tarvittaessa asettaa implantti tai silta, jotta purenta ja ulkonäkö pysyvät kunnossa.

Juurihoito vai hampaan poisto?

Jos kuollutta hammasta ei voida juurihoitaa tai hoito ei onnistu, hammaslääkäri saattaa ehdottaa poistoa. Poisto on usein tarpeen silloin, kun infektio on levinnyt laajalle, hammas on vakavasti vaurioitunut tai sen tukikudokset ovat heikentyneet. Hampaan poistamisen jälkeen puuttuva hammas voidaan korvata esimerkiksi hammasimplantilla tai sillalla.

Sattuuko juurihoito?

Hammaslääkäri pyrkii aina tekemään juurihoidosta mahdollisimman kivuttoman, joten hoito tehdään aina hyvässä puudutuksessa. Hyviä kivunlievitysmenetelmiä käytettäessä juurihoito ei siis koske.

Jos hammaslääkäripelko on hyvin voimakasta, juurihoito voidaan tarvittaessa tehdä nukutuksessa. Myös rentouttava esilääke voi olla hyvä ratkaisu, jos pelko on lievempää. Näistä vaihtoehdoista voi keskustella hammaslääkärin kanssa ennen toimenpidettä.

Miten juurihoito tehdään?

1. Juurihoidon ensimmäisellä käynnillä tulehtuneesta hampaasta otetaan röntgenkuvat ja sen kunto tutkitaan.
2. Juurihoidon toisella kerralla hammas puudutetaan, ja sen purupinta avataan, jotta hammaslääkäri ulottuu hampaan ytimeen ja juurikanaviin. Tulehtunut kudos poistetaan ja hammas huuhdellaan antibakteerisilla aineilla.
3. Tarvittaessa puhdistetut juurikanavat täytetään bakteereita tuhoavalla aineella muutaman viikon ajaksi ja hampaaseen tehdään väliaikainen paikka.
4. Puhtaat ja parantuneet juurikanavat täytetään juurentäyttöaineella.
5. Lopuksi juurihoidettu hammas paikataan tai kruunutetaan, riippuen hampaan kunnosta. Hampaan kruunutus vahvistaa hammasta ja pidentää sen käyttöikää.

Hammasytimen tulehduksen hoito voi vaatia useita hoitokäyntejä. Usein takahampaiden juurihoito kestää kauemmin kuin etuhampaan hoito.

Keskeneräinen juurihoito

Juurihoito tehdään useassa vaiheessa, ja kesken jäänyt hoito voi aiheuttaa ongelmia. Vaikka hammas olisi oireeton, juureen voi jäädä tulehdus, joka pahenee ajan myötä. Siksi on tärkeää, että juurihoito viedään loppuun asti. Jos hoito on jäänyt kesken, ota yhteyttä hammaslääkäriisi, jotta hammas saadaan hoidettua kuntoon.

Muista tämä juurihoidon jälkeen

Juurihoidon jälkeen voit syödä ja juoda normaalisti, mutta puudutus voi tehdä siitä aluksi hankalaa.

Hoitoalue voi olla arka muutaman päivän ajan. Yhdistelmä tulehduskipulääkettä ja parasetamolia lievittää kipua yleensä tehokkaasti.

Noin vuoden kuluttua tehdään kontrollikäynti, jossa hammaslääkäri tarkistaa paranemisen ja arvioi, tarvitseeko hammasta seurata edelleen vai voidaanko se todeta terveeksi.

Varaa aika hammaslääkäriin

Säännöllisillä hammaslääkärikäynneillä ja hyvällä suuhygienialla voit ehkäistä juurihoidon tarvetta. Varaa aika hammastarkastukseen OmaHohteesta tai puhelimitse lähimmältä Hohde-klinikaltasi.

Ajoissa tehty hammashoito voi estää sen, että reikä etenee juurihoitoa vaativaksi. Varaa aika hammastarkastukseen.